Joku jumalansa kuvaan sokeutuu, joku paholaisen hymyyn rakastuu, peilin eteen polvistukoon.

Hysteerisiä naurukohtauksia, mustelmia ja hampaanjälkiä, liian vähän unta ja sitäkin sekavempia keskusteluja. Miksi me edes puhutaan tästä? Koska me voidaan! Viru valgea yskänlääkkeeks ja vanhojen biisien kuuntelua, siinä sivussa pienet ikäkriiseilyt. Puhuttiin H:n äidin kanssa ehkä höpsöin keskustelu ikinä keskellä yötä, lupasin huolehtia H:sta niin hyvin kuin pystyisin. T tuli käymään mitä kummallisempaan kellonaikaan ja sai mut nauramaan typerille asioille.

Julkaisematta jääneitä kuvia on ihan liikaa, mulla on ikävä noita hieman pidempiä hiuksia.

Hajottiin Västin ja mun pituuserolle, oli ehkä hulluin kuvauspäivä ikinä. Metrolla päätepysäkiltä päätepysäkille, sekavuudet. Julian Rockilla oli Sports Academyssa jukebox-keikka, ajauduttiin Hannan kanssa samaan pöytään juomaan ja puhumaan ties mistä. Riikka houkutteli mut jatkamaan saksan opiskelua, hassua olla taas vuosien jälkeen opiskelemassa yhdessä. Ensi viikolla mun elämä tulee muuttumaan jonkun verran, siitä lisää myöhemmin kunhan saan sisäistettyä tän kaiken kunnolla.

Ps. aikooko joku lukijoista myös osallistua Docventuresin Lihattomaan lokakuuhun? :)

Kahden lyhtypylvään väliin mahtuu maailma

 Such a mess, but at least I've always been myself without no magic spells 

 ......hajotkaa tekin hehkeydelle ja kuvan valoisuudelle. :D

Lähdettiin seikkailemaan Ouluun, ihmiset kyselivät hassuja. Miksi Oulu, miksi nyt, mitä siellä voi edes tehdä. Uusia tuttavuuksia, ihan liikaa kuvia ja niin paljon sekavia juttuja.  Nukuin kaksi yötä uuden tuttavuuden lattialla, kolmas menikin jo erään toisen ihmisen sohvalla lakana peittona. Ravintolassa oli akvaario. Makea nauratti, kun en pystynyt kalan tuijotukselta keskittymään syömiseen. "Nainen, sä tuoksut mansikoilta!" ....okei. Tunteiden ailahtelut laidasta laitaan, joidenkin törkeys turhautti ajoittain. Onneksi on sitten ne ihanuudet, jotka jaksavat piristää vaikka keskellä yötä. Asemalla höpsöt keskustelut uuden tuttavuuden kanssa, hymyilytti paljon. Junassa joku ihana eläkeläisnainen piti seuraa kertoen tarinoita elämästään, naisen elämänasenne oli ihailtava. Kotiutumisen jälkeen vähän joka puolelta on tullut huonoja uutisia, en halua ajatella niistä puoliakaan vielä.

Vielä tarvitaan yksi laini, ja siinä pitää mainita paini

 

Hengasin viikonloppuna Tampereella päämärättömästi, oli pakko päästä jonnekin edes hetkeksi. Näin Mapen koiran ensimmäistä kertaa, olihan se aika rakkauspakkaus <3 Työpaikan bileet Espoossa on nyt myös koettu, niin paljon hyvää musiikia ja ruokaa ja juomaa. Hetken mielijohteesta törmättiin Eetun kanssa kehä kolmosen sisäpuolella keskellä yötä, oli kylmä. Henkko täytti vuosia, joten käytiin maanantaina juomassa parit ja haettiin yömyynnistä Henkolle GTA V.  Paljon naurua, sekavuutta ja tyhmiä juttuja, parhautta. Silti mielessä pyörii se, kun puhuttiin R:n kanssa Lontoosta ja elämästä, hämmentyneenä mietin millaista olisi jos toinen oikeasti muuttaisi ulkomaille. Kaiken jälkeenkin tulisi kai ikävä

 Muistan, kuinka ollessani lapsi eräs väitti, ettei keskellä kaupunkia näe edes tähtiä öisin. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin näin yhtenä yönä revontulia pienen keittiöni ikkunasta katulampuista huolimatta. Olisin halunnut soittaa ja kertoa revontulista ja kaikesta muustakin, kunnes muistin sen olevan mahdotonta. Rest in peace.

Ps. pahoittelut tästä hiljaiselosta, viime viikon Oulu-reissusta + muista jutuista tulossa postausta piakkoin! :)

Ei ne voi tehdä tästä yhden vuoden buumii vaan

 

Viikonloppu ja viime kesä meni ihan liian nopeasti, haikein mielin tajuttiin syksyn todellisuus. Perjantaina ufoshotteiltiin Emmin kanssa ja käytiin muuttoapuna (suomeksi sanottuna Emmi soitti kolme miestä paikalle tekemään työt, hups). H:n synttäreitä vietettiin lauantaina, uitiin järvessä vesisateessa ja naurettiin. Illaksi Virgin Oiliin Katin kanssa, tanssittiin lasinsirpaleilla ja vietettiin tyttöjen iltaa, Johnny bongasi meidän tanssimoovit. Öiset lagaamiset t-junassa, oli kylmä. Sunnuntai oli ihanan rento, paljon kahvia, naurua ja hymyä. R:n kanssa nähtiin ekaa kertaa kymmenen kuukauden jälkeen, toinen oli niin tuttu mutta silti jotenkin kuin uusi kysellessään vaikeita mun elämästä ja tatuoinnista, hämmennyin. Sekavuudet.

 Pura kaupunki palasiksi, polta kaikki sen pimeät puistot
Manaa maan alle jokainen mies