Sisko meille on annettu elämä, ja mä en aio heittää sitä menemään.

Bye bye Stadi! Sirkus jättää kaupungin!
Pelle Miljoona Oy @ The Circus 4.8.2011

Tennarit jäävät kiinni tahmeaan lattiaan. Paikka on täynnä pienessä sievässä olevia ihmisiä, osa naputtaa hillitysti jalkaa lattiaan musiikin tahdissa, osa näyttää innostuksensa selkeämmin pogoamalla, osa odottaa pääesiintyjän saapumista lavalle.

Entisistä hipeistä näkyy selkeästi kaipuu nuoruuteen, sirkuksen lähtö kaupungista saa tuon kaipuun tuntumaan taas selkeämmin. Kellon kuluessa tunnelma tiivistyy, tämän illan jälkeen kaikki olisi ohi. Paluuta entiseen ei enää olisi.

Lämpötila kohoaa, tunnelmaa voi miltei käsin kosketella. Kurkkua kuristaa tieto illan ainutlaatuisuudesta. Yleisön pogotessa ja laulaessa mukana kylmät väreet väreilevät pitkin selkäpiitä.

Lasinsirpaleet nirskuvat kengänpohjia vasten. Adrenaliinihöyryiset ihmiset tungeksivat joko baaritiskille tai ulos rakennuksesta. Kaikki on päättynyt.

Vessan seinältä, huono laatu -.-

Tänään ei saa uskoa
Tänään täytyy unohtaa
Tänään ei saa tuntea tuskaa
Tänään täytyy diskossa persettä heiluttaa

Onks tää sitä taidetta?! x)

Keikan jälkeinen rähjäisyys </3

 Keikan fiiliksiä on aika vaikea sanoin kuvailla, siksi siis hieman erityylinen kirjoitustyyli kuin aikaisemmin. Näin Oonan ja Ruutin lavan edustalla, oli aika hassu tunne kun viimeksi nähtiin sillon joskus yläasteella. Ihme että tunnistivat vielä mut, kun miettii miten mäkin oon tyylillisesti muuttunut niiltä ajoilta.  Marjut tuli myös bongattua, kuten myös erinäisiä paikallisia muusikkoja. Porispere olis houkutellut aika lailla, mutta töiden ja ylihintasten junamatkojen takia jäi sitten väliin -.- Ens vuonna sitten!

Mulla ainakin menee kylmiä väreitä kun katon YouTubesta noita keikkavideoita. Mä en vaan tajua että olin tokassa rivissä, kaikkien noiden ihmisten edessä ja että toi tosiaan oli toiseksi viimeinen jäähyväiskeikka.

Ps. muistakaa blogikirppis! Vaatteita vielä jäljellä jonkun verran.