3.2.2013

Forget abut the sunrise, fight the sleep in your eyes. I don't wanna miss a second with you



This ain't a song for the broken-hearted
No silent prayer for the faith-departed



Mä en tiedä mitä kaikkea Merirockista voi kertoa ilman että joku pahastuu jostakin.

 Laiva oli lastattu hiuslakalla, rokkareilla, lipevillä miehillä, hyvällä musiikilla, juomalla, meikeillä, korkokengillä. Liikaa uusia ja vanhoja tuttavuuksia, aikaa vaan ei ollut tarpeeksi kaikelle.



 

Ratikkamatka meni nopeasti, jonkun katusoittajan surullisenkuuloinen torvensoitto kaikasi jalkakäytävältä ratikkaan ja jäi päähän soimaan.


 

 "Hei tästä on lyhyt matka tanssilattialle
saanko saattaa sinut sinne"

 Vihdoin kysyy "mitä teet työksesi"
"no mä kirjoitan kirjaa ja rakastan sinua"




 
 

 

Joskus Hybrid Childrenin jälkeen kadotin ystäväni, mun laukussa oli kummankin puhelimet ja kamerat. Tanssilattialla joku mukava mies liittyi seuraani ja piti mulle seuraa yön pimeinä tunteina. Löysin eräät uudet tuttavuudet ja jäin heidän kanssaan odottamaan ystäväni saapumista, mutta kadotin samalla sen mukavan miehen tanssilattialta.

En muista miehestä kovin paljoa, mutta jos tiedätte Merirockissa olleen parikymppisen tummahiuksisen jätkän kehä kolmosen sisäpuolelta, niin kertokaa toki terveisiä. Jätkä oli vasenkätinen, hytti oli kutosessa lähellä meidän hyttiä ja sen kaverin nimi oli Teemu, kaverini nimittäin hengasi tuon miehen kaverin kanssa.


Joku mies kutsui mua koko yön Sofiksi, tupakkapaikalla sain ruusun eräältä rokkarilta ja laitoin sen hiuksiini. Ruusu oli kiva, harmi kun kadotin sen yön aikana.

 Lisäksi joku mies oli aivan vakuuttunut siitä, että jos me ei olla Emmin kanssa lesboja eikä tanssijoita, niin meidän on oltava sitten jotain laulajia. Mikäs siinä sitten.


.....pituusero. </3



Peiteltiin joskus viideltä yöllä eräs nukkumaan.
Eräässä hytissä soitettiin kitaraa ja laulettiin.
Kitara veti puoleensa, jäätiin hyttiin hengailemaan ja kuuntelemaan musiikkia.

Käytävälläkin oli hyvä meno Jack Daniel'sin kera.
Jotkut mulle tuntemattomat miehet ja naiset tiesivät musta ja Emmistä yllättävän paljon.
Anteeksi jos en tunnistanut jotakuta, yksinkertaisesti oli liikaa tuttuja samassa paikassa.

Mentiin omaan hyttiin joskus seiskan kieppeillä, herättiin siihen kun siivooja ryntäsi hyttiin kailottaen meidän olevan jo satamassa. Hupsista.

Päädyttiin jotenkin ratikkaan toistemme vaatteissa, löysin omasta laukustani kotona vielä Emmin meikkejä - tosin ainakin yksi huulipuna taisi jäädä laivalle seilaamaan.


You know I wish that this night would never be over
There’s plenty of time to sleep when we die

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti