Viimeiset viikot ovat kuluneet suomireggaen, -räpin ja cityhumpan tahdissa.
Kesä vois saapua jo, haluan mennä jonnekin ulkoilmakeikalle ja tanssia nurmikolla.
Tiistaina olin vuorokauden varoitusajalla erään tv-sarjan kuvauksissa, siitä lisää kunhan jakso saadaan telkkaan asti. Kuvausten jälkeen otin ekan bussin keskustaan, tietämättä mitään sen reitistä. Tuli mieleen ne vanhat ajat, kun juostiin sekalaisessa porukassa random busseihin eikä aina edes tiedetty mihin oltiin matkalla.
Keskiviikkona oli vuorossa Elokuun Tänään lähtee!-biisin musavideon kuvaukset.
Kuvaukset olivat Astoria-salissa, tajuttoman kauniissa ja vanhassa entisessä elokuvasalissa.
Menomatkalla korviin kantautui tuttu torvensoitto tuoden muistoja Merirockista.
Elokuun kuvauksissa meille tarjottiin brändylonkeroa, ruokana oli tajuton määrä ihania salaatteja ja keittoja. Yllätyin positiivisesti, sillä yleensä kuvauksissa ollut tarjolla lähinnä kahvia tai teetä, sekä mahdollisesti jotain kirjaimellisesti pientä naposteltavaa.
Rehellisesti sanottuna nautin siitä tunteesta, kun sai syödä jonkun muun tekemää ruokaa, katsoa muiden työntekoa, hengailla uudessa juhlamekossa ja jutella ihmisten kanssa. Eräällä miehellä oli ihanan turkoosinsiniset silmät ja hauskat jutut.
Kuvausten jälkeen kuultiin pari uutta biisiä livenä ja saatiin nimet listalle ens kuun keikalle.
Tollasia rakkauspäiviä vois olla enemmänkin.
Emmin kanssa koitettiin ottaa joitain asukuvia, mutta lopputuloksena näyettiin hassuilta.
Syytetään yhdessä Astorian valaistusta ja peilejä.
Toivottavasti ei videossa näytetä niin vanhoilta ja oudoilta.
Se tunne, kun kuvausten loppumisen jälkeen kuulee joka suunnasta ihmisten huutelevan kiitoksia. Se tunne, kun Antti tulee kulman takaa, katsoo suloisesti silmiin ja alkaa kiitellä meitä, että päästiin mukaan. Arvostan sitä, että vielä löytyy muusikoita, jotka jaksavat ihan oikeasti arvostaa avustajia ja faneja.
Myöhästyttiin parilla minuutilla junasta, joten päädyttiin Aseman wurstille viettämään aikaa.
Naisellisuuden multihuipentumat, syötiin puoliks jotain grilliruokaa juhlamekot päällä.
....niin mikä glamour?
Kuvaukset olivat Astoria-salissa, tajuttoman kauniissa ja vanhassa entisessä elokuvasalissa.
Menomatkalla korviin kantautui tuttu torvensoitto tuoden muistoja Merirockista.
Elokuun kuvauksissa meille tarjottiin brändylonkeroa, ruokana oli tajuton määrä ihania salaatteja ja keittoja. Yllätyin positiivisesti, sillä yleensä kuvauksissa ollut tarjolla lähinnä kahvia tai teetä, sekä mahdollisesti jotain kirjaimellisesti pientä naposteltavaa.
Rehellisesti sanottuna nautin siitä tunteesta, kun sai syödä jonkun muun tekemää ruokaa, katsoa muiden työntekoa, hengailla uudessa juhlamekossa ja jutella ihmisten kanssa. Eräällä miehellä oli ihanan turkoosinsiniset silmät ja hauskat jutut.
Kuvausten jälkeen kuultiin pari uutta biisiä livenä ja saatiin nimet listalle ens kuun keikalle.
Tollasia rakkauspäiviä vois olla enemmänkin.
Emmin kanssa koitettiin ottaa joitain asukuvia, mutta lopputuloksena näyettiin hassuilta.
Syytetään yhdessä Astorian valaistusta ja peilejä.
Toivottavasti ei videossa näytetä niin vanhoilta ja oudoilta.
Se tunne, kun kuvausten loppumisen jälkeen kuulee joka suunnasta ihmisten huutelevan kiitoksia. Se tunne, kun Antti tulee kulman takaa, katsoo suloisesti silmiin ja alkaa kiitellä meitä, että päästiin mukaan. Arvostan sitä, että vielä löytyy muusikoita, jotka jaksavat ihan oikeasti arvostaa avustajia ja faneja.
Myöhästyttiin parilla minuutilla junasta, joten päädyttiin Aseman wurstille viettämään aikaa.
Naisellisuuden multihuipentumat, syötiin puoliks jotain grilliruokaa juhlamekot päällä.
....niin mikä glamour?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti