Viime viikkoina en ole paljoa kotona ollut, joten postaukset edelleen myöhässä.
Ihanaa että hiljaiselosta huolimatta teitä lukijoita on silti tullut muutama lisää! :)
Kivenlahtirock '13, täyttä rakkautta.
Perjantai-aamuna nukuin hieman liian
kauan, piti juosta junaan. Leppävaarassa alkoi sataa ja tietysti eksyin
matkalla, lopulta parin puskan kautta löysin festarialueelle. Työpaita
päälle ja crew-passi kaulaan, työpisteenä oli artistien ja crew:n info. Leikeltiin yhden tytön kanssa meidän työpaitoja, rokkaripoikia nauratti.
Oli ihana fiilis kävellä pitkin puolityhjää festarialuetta ja katsoa miten koko homma saatiin kasaan, joka puolelta tuli tuntemattomia ihmisiä moikkaamaan. En muista melkein kenenkään nimeä, olitte silti kaikki aivan ihania! Porttien avauduttua oli ihana fiilis katsoa miten festarialue täyttyi pikku hiljaa, alue näytti todella hyvältä. Keikkakuvia tuli otettua ihan liikaa, pahoittelut mahdollisesta sekavuudesta ja kuvien paljoudesta.
Oli ihana fiilis kävellä pitkin puolityhjää festarialuetta ja katsoa miten koko homma saatiin kasaan, joka puolelta tuli tuntemattomia ihmisiä moikkaamaan. En muista melkein kenenkään nimeä, olitte silti kaikki aivan ihania! Porttien avauduttua oli ihana fiilis katsoa miten festarialue täyttyi pikku hiljaa, alue näytti todella hyvältä. Keikkakuvia tuli otettua ihan liikaa, pahoittelut mahdollisesta sekavuudesta ja kuvien paljoudesta.
Cheek, Whitesnake, PMMP ja Hardcore Superstar eturivistä, Children of Bodom ja Santa Cruz vähän kauempaa. Cheek ja HCSS tuli katsottua loppuun asti, loppujen aikana palasin takaisin työpisteelle. Voi kyllä, luovuin eturivipaikasta PMMP:n keikalla, tuntui että jotain puuttui. Se joku oli vielä kaksi kesää sitten mukana, ehkä se lopettaminen on tosiaan ihan hyvä asia.
Mun on pakko todeta, että Cheek yllätti mut keikan energisyydellä ja lavan ulkopuolella mukavuudellaan, vähän sellanen fiilis että voisin miehen keikkoja käydä katsomassa uudestaankin. About neljä vuotta sitten en olis uskonut meneväni vapaaehtoisesti Cheekin keikalle eturiviin, mutta nyt kävi näin. Brädi osouttautui myös mukavaksi mieheksi, törmättiin Elisan kanssa jätkiin useampaan otteeseen ja jotenkin ajauduttiin yhteiskuviin. Itsehän näytän kuvissa kamalalta, mutta keskittykää noihin ihaniin miehiin!
Istuttiin ulkona nahkasohvalla, rastapoju kaivoi pelikortit esille ja kysyi pelattaisko korttia.
Rasta opetti mulle uusia pelejä, sormissa tuoksui tupakka, puhuttiin paljon ja vähän kaikesta.
Pian muut luulivat meidän olevan vanhoja tuttuja vaikkei edes tiedetty toistemme etunimiä.
Mun on pakko todeta, että Cheek yllätti mut keikan energisyydellä ja lavan ulkopuolella mukavuudellaan, vähän sellanen fiilis että voisin miehen keikkoja käydä katsomassa uudestaankin. About neljä vuotta sitten en olis uskonut meneväni vapaaehtoisesti Cheekin keikalle eturiviin, mutta nyt kävi näin. Brädi osouttautui myös mukavaksi mieheksi, törmättiin Elisan kanssa jätkiin useampaan otteeseen ja jotenkin ajauduttiin yhteiskuviin. Itsehän näytän kuvissa kamalalta, mutta keskittykää noihin ihaniin miehiin!
Istuttiin ulkona nahkasohvalla, rastapoju kaivoi pelikortit esille ja kysyi pelattaisko korttia.
Rasta opetti mulle uusia pelejä, sormissa tuoksui tupakka, puhuttiin paljon ja vähän kaikesta.
Pian muut luulivat meidän olevan vanhoja tuttuja vaikkei edes tiedetty toistemme etunimiä.
Lauantain +26 ja musta nahkasohva ulkona olivat aika jees.
Muut valittivat kuumuutta, mun mielestä oli kerrankin sopiva. Joku mies toi meille valtavan pussillisen metrilakuja. Toisen punapään kanssa koitettiin saada aurinkoa niin paljon kuin mahdollista, oltiin muiden mielestä sekaisin. Näytä mulle missä sul on rusketusraidat, piirrä ne kartalle!
Muut valittivat kuumuutta, mun mielestä oli kerrankin sopiva. Joku mies toi meille valtavan pussillisen metrilakuja. Toisen punapään kanssa koitettiin saada aurinkoa niin paljon kuin mahdollista, oltiin muiden mielestä sekaisin. Näytä mulle missä sul on rusketusraidat, piirrä ne kartalle!
"Ei se Jeesus sit tosiaan tullu!"
Naurukohtauksia ja väsyneitä juttuja, löydettiin sentään puskien läpi kauppaan.
Nyt hieman harmittaa, kun missasin Raappanan ja SEB:in keikan, hyvältä se ainakin kuulosti.
Kivenlahtirock oli ehdottomasti parhain kesänalotusfestari mitä kuvitella saattaa, ainakin näin työntekijänä viihdyin. Mukavia ihmisiä, hyvää musiikkia, paljon kahvia ja hyvää ruokaa, onnellisuusmomentteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti