11.5.2011

Spent my days with a woman unkind, smoked my stuff and drank all my wine

Vihdoin ja viimein laitan tänne ton kirjapostauksen, mitä pari tyyppiä toivoi tossa taannoisessa äänestyksessä :) HUOM! SPOILAUSVAARA!! Laitan pätkiä parista kirjasta, hyppää yli niistä jos et halua spoilauksia.

Tosiaan niille, jotka eivät vielä tiedä, niin teen tämmöisen paljastuksen: mä olen toivoton lukutoukka, ja joidenkin mielestä saatan olla ehkä hieman nörttimäinenkin. Mä luen oikeastaan mitä vaan eteen sattuu - jopa koulukirjat ovat mun mielestä ihanaa luettavaa (riippuen tietenkin oppiaineesta). En edes muista kaikkia niitä kirjoja, joita olen elämäni aikana lukenut tai joita mulle on luettu, mutta joka tapauksessa on aivan ihanaa napata kirja kainaloon ja uppoutua kirjan maailmaan. Kirjasto on mun mielestä kiva paikka, siellä on lukematon määrä lukemattomia kirjoja, jotka odottaa lukemista ja löytämistä! <3 Mun mielikuvitusta ja äidinkielen taitoja on kehuttu lukemattomia kertoja, ja suoraan sanottuna mä olen pilkunviilaaja kieliopillisissa asioissa. Ja kyllä, nyt varmaan osa ihmettelee, miksen mä kirjoita blogiini vaikkapa kirjakielellä, mutta silloin tää ei olis mun blogini.

Kirja, jonka luin viimeksi: 
Mötley Crüe - The Dirt
 The Dirt nyt vaan on niin legenda <3

Kirja, jota luen parhaillaan:
Pamela Des Barres - Let's spend the night together: Backstage Secrets of Rock Muses and Supergroupies
Aivan mahtava kirja! Tätä lukiessa sitä oikeasti toivoo, että olisi elänyt joskus 1970-1980 luvuilla. Mitä sanotte vaikkapa siitä, että Miss Japan Beautiful Tura Satana opetti Kuninkaan, itse Elviksen, suutelemaan, tanssimaan ja rakastelemaan?! Kyseinen nainen olisi myös saanut Elviksen omakseen, jos olisi tahtonut.

"No niin. Syvä hengitys. Olen aiemminkin kuullut muutaman melko uskomattoman julkkistarinan, mutta tämä vie kyllä voiton. Ettäkö kuuluisat Love Me Tender-huulet kaipasivat ohjausta?" (s.31)

Sitten pätkä sivulta 192, Michele Overmanin luvusta.
"...Me olimme ensimmäinen naissukupolvi, joka ilmaisi avoimesti rakkautensa musiikkiin; ja tuo musiikki ilmiselvästi oli hyvin seksuaalista. Kyse oli muustakin; taiasta, ja se taikuus oli suurempaa kuin saitä soittavat bändit." Muistutan häntä siitä, että bändäreitä pidettiin myös alistettuina ja hyväksikäytettyinä. "Mutta mehän teimme juuri sitä mitä tahdoimme! Olimme rakastuneita musiikkiin - ne kundit olivat vastaus rukouksiimme. He tahtoivat meidät lähelleen ja kohtelivat meitä kuin jumalattaria."

Niin, milloin ja miksi bändäreitä edes alettiin pitämään alistettuina, epätoivoisina huorina?! Voisin keskustella ja väitellä tästä aiheesta vaikka kuinka paljon, mutta veikkaan, ettei ketään kumminkaan kiinnosta lukea mun pohdintojani tästä aiheesta x)

Kirja, jonka aion lukea seuraavaksi:
Dave Thompson - Children of the Revolution: The glam rock story 1970-1975
En ole vielä ehtinyt perehtymään tuohon kunnolla, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta! Kaikkea sitä kirjaston kätköistä löytääkin :)

Kirjat, joihon aina palaan:
Astrid Lindgren - Ronja Ryövärintytär & Veljeni Leijonamieli
Kyllä, lastenkirjoja. Itkin lapsena kummankin kirjan aikana, ja itken yhä edelleen kummankin kirjan kohdalla - aina samoissa kohdissa, kerta kerran jälkeen. Silti mä aina uudestaan löydän itseni lukemasta samoja kirjoja. Pieni Runotyttö ja Pikku Naisia ovat myös sellaisia kirjoja, joita olen lukenut liiankin monta kertaa.

"Joonatan myönsi, että olin oikeassa. Hän katseli minua pitkään, sillä lailla kiltisti niin kuin aina, ja minä huomasin että hän oli surullinen, kun hän istui niin hiljaa ja sanoi jollakin tapaa alakuloisesti:
- Sen sijaan minun pitää elää maan päällä ilman omaa Korppu kultaani. Yhdeksänkymmentä vuotta kukaties!
Niinhän me silloin luulimme!"

 Yksi mun lempikirjailijoistani on ehdottomasti Leena Lehtolainen. Nainen yksinkertaisesti kirjoittaa niin kutkuttavia kirjoja, että ne on pakko kahlia läpi  parissa päivässä! :)  Onneksi on olemassa kirjasto, yks mun lempipaikoistani, sillä muuten olisi jäänyt esim. monet Maria Kallio-dekkarit lukematta.

Yksi joululahjakirjoista: 
Marko Leino - Joulutarina
Kaunis tarina, itkin suht paljon lukiessani. Koskettava, todenmukainen, suloinen. Suosittelen!

Tove Jansson, J.K.Rowling, Sofi Oksanen ja Leena Lehtolainen kuuluvat ehdottomasti mun lempikirjailijoiden joukkoon. Baby Jane eritoten oli mieleenpainuva - Oksasen tapa kirjoittaa pistää ainakin mut miettimään erinäisiä asioita, ja mä rakastan kirjoja, jotka saavat lukijan miettimään itse omilla aivoillaan Tietty olen lukenut noita "pakollisia" rockklisee-kirjoja, kuten esim Törkytehdas, Nancy ja All those wasted years.

Kirja, jonka aion lukea lähitulevaisuudessa:
Vince Neil: Tattoos & Tequila: To hell and back with one of rock's most notorious frontmen

Tätä postausta vois jatkaa ja jatkaa ties kuinka kauan, mutta ehken mää jaarittele enempää x) Mites mun lukijat, luetteko TE enää kirjoja, vai oonko mä vaan tämmönen erikoinen otus?


Ps. Postauksen otsikko on siis tosiaan Led Zeppelinin Goin' to California -biisistä + uusia lukijoita, jeejee! 20 täynnä, kehittelen jonkun jutun tänne sen kunniaksi! :) Ja hei sori kuvien laatu, ei oo omalla kameralla kuvattuja, niin huomaa taas eron. -.-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti